Oy Machine Tool Co ads

Kun infrastruktuuri kohtaa häiriön, veden saatavuudesta ei voida tinkiä. Bluewater Emergency Station -vedenpuhdistusratkaisu tukee viranomaisia ja huoltovarmuuden kannalta kriittisiä toimijoita erilaisissa häiriötilanteissa. Kriisi- ja poikkeusolosuhteisiin suunniteltu järjestelmä turvaa juomakelpoisen veden saatavuuden. Järjestelmä pystyy tuottamaan jopa 16,5 litraa puhdasta vettä minuutissa. Käsiteltävä vesi voi olla peräisin esimerkiksi järvestä, merestä tai muusta luonnonvesilähteestä. Machine Tool järjestää 15.10.2026 maksuttoman demotapahtuman, jossa esitellään: ✔ laitteen toiminta käytännön demon avulla ✔ keskeiset käyttökohteet varautumisessa ja kriisinhallinnassa ✔ ratkaisun soveltuvuus viranomais- ja kenttäkäyttöön ✔ mahdollisuus keskustella asiantuntijoiden kanssa Jos vastaat organisaatiosi valmiudesta, väestönsuojelusta, vesihuollosta tai jatkuvuudenhallinnasta, tämä tapahtuma tarjoaa konkreettisen näkymän nykyaikaisiin varautumisratkaisuihin. Varaa paikkasi nyt: https://lnkd.in/dq72s2zj

Cobottilavaus kuulostaa monimutkaiselta. Siinä on robotiikkaa, ohjelmointia, käyttöönottoa. Ei vaikuta nopealta saati sellaiselta, että hankkeen voisi toteuttaa ilman erikoisosaamista. ☝️Mutta mutta! Jos osaat käyttää älypuhelinta, opit tämänkin. Tulossa uusi tuote tai uusi lavauskuvio? Operaattori syöttää mitat ja järjestyksen robotin näytölle. Siinä kaikki — ei ohjelmointia, ei tukipyyntöä, ei odottelua. Eikä käyttöönotto vaadi tuotantoseisokkia. Kokoamme ja testaamme solun erikseen ja siirrämme sen linjalle valmiina. Tuotanto jatkuu keskeytymättä, solu astuu mukaan kun se on valmis. Porukka löytää kupletin juonen nopeasti. Hack AG:n leipomossa operaattorit hallitsivat järjestelmän yhden päivän sisällä käyttöönotosta — ja sen jälkeen homma vain pelittää 👌 Lue miten Hack AG teki Lavausloikan! Ja kokeile sen jälkeen Fit Toolia, joka kertoo cobottilavauksen sopivuuden juuri sinun tuotantoosi. Linkki kommenteissa.

Paljonko tuotantoresurssi maksaa? 😄 Juttelin lopputalvesta kaverini kanssa. Keskustelun aiheena oli tuotannon resursointi ja kustannukset. Halusin ymmärtää paremmin, että miten he ovat miettineet tuotannon resurssien kustannuksia. Kysyin siitä. Vastauksena oli että ovat laskeneet yhden tunnin omakustannehinnan suorista keskimääräisistä palkkakuluista pakollisine sivukuluineen. 🚔 Mutta eihän se ole oikein? Resurssien todelliseen kustannuslaskentaan liittyy paljon muutakin... Sitten hoksasin, että niinhän mekin tehdään meidän omissa resurssilaskennoissa. Tästä keskustelusta syntyi ajatus artikkelista, joka käsittelee tuotantoresurssin todellisia kokonaiskustannuksia. Ei tylsästi vaan hyvin suoraviivaistaen. Mitä oot mieltä, paljonko se tuotantoresurssi maksaa oikeasti? Artikkeli käsittelee aihetta käsin tehdyn lavaamisen näkökulmasta. Lavaaminen on valittu aiheeksi koska meidän fokuksena on tällä hetkellä lavaamisen automatisointi. Tuttuun tapaan meidän prosessi alkaa aina kartoittamisesta ja bisneskeissin tunnistamisesta. Me ei harrasteta pakkomyyntiä 😄 🔜 Missä yrityksissä tehdään vielä käsin lavaamista? Saa ilmiantaa! Jos ei uskalla ilmiantaa tai keskustelukynnys on korkealla niin meidän konfiguraattori on sitä varten. Se kysyy kysymyksiä, räätälöi ratkaisun ja arvioi investoinnin tuottoa. Jos sulle muodostuu mehukas bisneskeissi niin suosittelen olemaan yhteydessä. Sillon ei kannata jättää automatisoimatta. Konfiguraattori löytyy mun profiilista tai laittamalla kookkeliin: Lavausloikka Fit Tool (Apua kuinka pitkä teksti. Lukiko kukaan tänne asti?) #cobottiukko #lavausloikka

Tuotanto-operaattorin rekrytointi ei ole hidas siksi, ettei sitä yritetä, vaan siksi ettei tekijöitä enää ole samalla tavalla kuin ennen. Työmarkkina on muuttunut. Luultavasti pysyvästi. 🚶♂️➡️ Kun edellisen tilalle ei löydy ketään, lasku maksetaan ylitöinä tai tuotannon alentamisena. Näitä kuluja harva seuraa, vaikka ne heikentää yrityksen tulosta joka viikko. Liian myöhään moni päättäjä herää miettimään mitä kaikkia kustannuksia henkilötyövoimaan liittyy. 💸 Miksi ei sitten suoraan palkkaisi humanoidia tuotannon hommiin, esimerkiksi elintarvikkeiden lavaamiseen? Niin – miksipä ei. Minun mielestäni lavaus on tehtävä, jossa henkilöstökuluja ei enää pitäisi syntyä. Ihmisten aika kannattaa käyttää tuottavampiin tehtäviin. Kysymys ei ole humanoideista, vaan toimivaksi testatuista ja todellakin pitkäaikaisista robottiratkaisuista. Lavaamisen robotisoinnin kannattavuutta voi jokainen arvioida omatoimisesti Fit Tool -konfiguraattorilla joka löytyy meidän sivuilta. Se on ilmaista, nopeaa ja siinä saa oppia! Jos työskentelet esim. elintarvikkeiden parissa niin suosittelen koittamaan. Tai vinkkaa vaikka tutulle! 🔗 👇 #cobottiukko #lavausloikka

🤖 Robotti ei ota sairaslomaa. Se ei myöskään kärsi selkävaivoista, vaihda alaa tai tarvitse perehdytystä uuteen vuoroon. Se nostaa, pinoaa ja painaa pitkää päivää niin kauan kuin tavaraa tulee. Käsin lavaamisessa ihmisellä on aina kiire. Seuraava laatikko tulee, puskuri täyttyy, tahti ei jousta. Robotti on aina valmis – eikä se väsy vuoron loppua kohti. Investointi tehdään kerran. Toisin kuin ihmistyövoimaan liittyvät kulut – palkat, sijaiset, rekrytoinnit, perehdytykset – robotin kustannus ei toistu vuosi toisensa jälkeen. Mitä enemmän robottia käyttää ja mitä useammassa vuorossa se pyörii, sen kannattavammaksi investointi tulee. Mietityttääkö? Lue lisää cobottilavauksesta! Linkki kommenteissa👇

Tervetuloa kuulemaan, miten lavausrobotiikka tehostaa elintarviketeollisuuden tuotantoa. Webinaarissa kuulet konkreettisia tuotannon lukuja ja esimerkkejä oikeista elintarvikealan yrityksistä. 📅 Torstaina 24.09.2026, klo 9:30 - 10:15. ➡️ Ilmoittaudu mukaan: https://lnkd.in/dh7j96J7/?utm_campaign=Robotiikankampanjat2026&utm_source=linkedin&utm_medium=paid&utm_id=989914223&hsa_acc=507962046&hsa_cam=989914223&hsa_grp=889311623&hsa_ad=1547973233&hsa_net=linkedin&hsa_ver=3 Käsin tehty lavaus on monessa elintarviketehtaassa hiljainen kustannuserä. Yksi käsinlavauspiste voi maksaa 47 000–90 000 euroa vuodessa, ja useassa vuorossa summa moninkertaistuu. Tässä webinaarissa käännämme näkökulman kustannuksesta mahdollisuuteen ja näytämme, millaisia tuloksia lavausautomaatio on tuonut muualla. Webinaarissa saat tietoa ja vastauksia mm. seuraavasta: ✅ Kuulet, miten nykyaikainen lavausrobotiikka vaikuttaa tehtaan tuottavuuteen, kustannuksiin ja investoinnin takaisinmaksuun. ✅ Konkreettisia lukuja ja esimerkkejä teknisen jargonin sijaan. ✅ Mitä lavausautomaatio tarkoittaa liiketoiminnalle: tuottavuus, toimitusvarmuus ja kate. ✅ Milloin investointi maksaa itsensä takaisin ja mistä takaisinmaksu muodostuu? ✅ Miten työvoima vapautuu arvoa tuottavaan työhön, kun nostelu jää robotille? ✅ Mitä suomalainen elintarviketeollisuus voi oppia ulkomaisista esimerkeistä – esittelemme mm. 120 työntekijän kahvipaahtimon tapauksen. Ilmoittaudu webinaariin ja tule ottamaan tärkeät tiedot talteen: https://lnkd.in/dh7j96J7/?utm_campaign=Robotiikankampanjat2026&utm_source=linkedin&utm_medium=paid&utm_id=989914223&hsa_acc=507962046&hsa_cam=989914223&hsa_grp=889311623&hsa_ad=1547973233&hsa_net=linkedin&hsa_ver=3 Kaikille ilmoittautuneille lähetetään tallenne jälkikäteen, joten mukaan kannattaa ilmoittautua, vaikka ajankohta ei sopisi kalenteriin. Webinaari on osallistujille maksuton. Tervetuloa linjoille!