GS1 Finland ads

Yhteentoimivuus toistuu nyt DPP-keskustelussa ja monessa muussakin yhteydessä. Sana kuulostaa tekniseltä: kahden järjestelmän pitää pystyä vaihtamaan tietoa keskenään, rajapintojen tulee toimia ja tiedon liikkua oikeassa muodossa. DPP:n kohdalla kyse on tätäkin laajemmasta asiasta. Teknisen yhteentoimivuuden lisäksi tarvitaan semanttista yhteentoimivuutta: kun tietoa siirretään järjestelmästä toiseen, sen pitäisi tarkoittaa molemmissa samaa asiaa. DPP:n standardointityössä yhteentoimivuutta tarkastellaankin useasta näkökulmasta. Mutta mitä laajemmin EU-säädöksissä hyödynnetään digitaalista tuotetietoa, sitä enemmän kiinnostaa vielä yksi taso. Tarvitaan myös sääntelyn yhteentoimivuutta. Yrityksille tulee uusia tuotteisiin liittyviä tietovaatimuksia vastuullisuudesta, kiertotaloudesta, jäljitettävyydestä, pakkauksista ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta. Jos jokainen säädös synnyttää oman tavan tunnistaa tuote, määritellä tarvittava tieto ja välittää sitä eteenpäin, lopputulos voi olla yritykselle aika raskas, vaikka jokainen yksittäinen ratkaisu olisi teknisesti yhteentoimiva. Siksi yhteentoimivuutta on tärkeää ajatella yrityksen näkökulmasta: kuinka hyvin kerran tuotettua tietoa, samoja tunnisteita ja samaa digitaalista infrastruktuuria voidaan hyödyntää eri tarpeisiin? DPP on tästä kiinnostava esimerkki. Sen ympärillä rakennetaan parhaillaan yhteisiä pelisääntöjä mm. tunnisteille, tiedonkantajille, tietomalleille, rajapinnoille ja standardeille. Yhteentoimivuuden todellinen testi ei ehkä kuitenkaan ole se, saadaanko yksi digitaalinen tuotepassi toimimaan, vaan se, kuinka vähän yrityksen tarvitsee rakentaa samaa asiaa uudelleen seuraavaa käyttötarkoitusta varten.

Pieni mutta aika olennainen DPP-sanastohuomio: tuotetunniste ja QR-koodi eivät ole sama asia. Nämä menevät DPP-keskustelussa helposti sekaisin. Komission FAQ:ssa asia hahmottuu hyvin: jokainen tuote yhdistetään globaalisti yksilölliseen tuotetunnisteeseen, ja tuotteen fyysinen ja digitaalinen maailma yhdistetään tiedonkantajan avulla. Yksinkertaistaen: Tunniste kertoo, mikä tuote on. Tiedonkantaja mahdollistaa pääsyn sitä koskevaan tietoon. Tiedonkantaja voi tuoteryhmästä riippuen olla esimerkiksi QR-koodi, RFID tai NFC, eikä komissio siis tässä vaiheessa sano, että “DPP = QR-koodi”. Sen etuna kuitenkin on, että se on helposti luettavissa kännykällä ilman erillistä sovellusta. GS1:n GTIN on yksi jo globaalisti käytössä olevista tavoista yksilöidä tuotteita. Se löytyy lähes kaikista kaupoissa myytävistä tuotteista, koneluettavassa muodossa viivakoodina ja lisäksi numerosarjana viivakoodin alla. Kun GTIN-koodi yhdistetään standardinmukaisella tavalla QR-koodiin, on lopputuloksena 2D-koodi, jonka voi lukea sekä kännykän kameralla että tulevaisuudessa kassapisteellä. Kännykällä luettuna se toimii linkkinä tuotesivulle tai vaikka digitaaliseen tuotepassiin. Kassapisteellä luettuna sama koodi voi toimia nykyisen viivakoodin korvaajana. Uutta digitaalista maailmaa ei välttämättä tarvitse rakentaa kokonaan vanhan rinnalle. Kiinnostavampi kysymys on, kuinka paljon voidaan säästää kustannuksia, kun olemassa oleva tunnistamisen infrastruktuuri saadaan palvelemaan myös uusia käyttötapauksia. Komission DPP FAQ 👇 https://lnkd.in/dFftRCa9

Joskus yksi oivallus avaa uuden näkökulman. Oslon GS1 Nordic Summitissa ajatuksia ja kokemuksia vaihdettiin niin lavalla kuin tauoillakin. Tämä video välittää palan tuosta innostuksesta. Millaisia oivalluksia Helsingissä syntyy? Tule mukaan kuulemaan muiden kokemuksia, jakamaan omiasi ja oivaltamaan yhdessä. 📍 14.–15. syyskuuta 2027 Marina Congress Center, Helsinki Tervetuloa GS1 Nordic Summit 2027 -tapahtumaan! https://lnkd.in/dsq3scmM #GS1NordicSummit

Uusia kasvoja. Iloisia kohtaamisia. Tältä näytti GS1 Nordic Summit Oslossa. Video vie sinut keskelle tapahtuman tunnelmaa – ja antaa maistiaisen siitä, mitä odottaa Helsingissä vuonna 2027. Tule tapaamaan ihmisiä eri puolilta Pohjoismaita, vaihtamaan kokemuksia ja tutustumaan uusiin tuttavuuksiin. 📍 14.–15. syyskuuta 2027 Marina Congress Center, Helsinki Nähdään Helsingissä! https://lnkd.in/dsq3scmM #GS1NordicSummit

GS1 Finlandin standardiasiantuntija Pia Högström oli tänään Suomen Pakkausyhdistys ry - Finnish Packaging Association Pakkausalan peruskoulutuksessa kertomassa GS1-standardeista ja niiden merkityksestä pakkausalalle. – Kävimme läpi pakkausten logistisia merkintöjä ja tiedonkantajia: miten tuotteita ja kuljetusyksiköitä yksilöidään GTIN- ja SSCC-koodeilla ja miten tieto välittyy viivakoodien ja lavalappujen avulla. Lisäksi katsoimme, mitä uusia mahdollisuuksia GS1 2D-koodit tuovat pakkauksiin, Pia kertoo. Kiitos Suomen Pakkausyhdistykselle kutsusta ja osallistujille hyvistä keskusteluista!

🐟 Kehitämme kalojen jäljitettävyyttä myös pohjoismaisessa yhteistyössä Kalaketjun jäljitettävyyteen, tiedonvaihtoon ja yhteisten standardien hyödyntämiseen liittyvät kysymykset ovat ajankohtaisia kaikissa Pohjoismaissa. Siksi kokosimme yhteen kollegoitamme GS1 Swedenistä, GS1 Norwaysta ja GS1 Denmarkista vaihtamaan kokemuksia siitä, miten kalaketjun jäljitettävyyttä eri maissa kehitetään. – Oli kiinnostavaa kuulla eri maiden näkökulmia ja kertoa samalla siitä, mitä Suomessa on tehty. Toistemme kokemuksista kannattaa oppia, sillä kalan ja muiden merenelävien arvoketjut ylittävät usein maiden rajat. Yhteiset standardit voivat auttaa varmistamaan, että jäljitettävyystieto liikkuu yhdenmukaisesti eri toimijoiden, järjestelmien ja maiden välillä, standardiasiantuntija Elisa Ervasti kertoo. Kiitos hyvästä keskustelusta Peter Jönsson, Staffan Olsson, Christina Wilms Nielsen, Espen Braathe, Laura Juntunen ja Kimmo Keravuori! P.S. Suomessa haemme parhaillaan kalatalousalan yrityksiä tammikuussa 2027 alkavaan kalan jäljitettävyyden yhteiskehitysprojektiin. Projektin lopputuloksena syntyy yhteisen erätietojen hallintajärjestelmän määrittely. Lue lisää kutsukirjeestä: https://lnkd.in/e2qKfnGt