A-klinikkasäätiö ads

A-klinikkasäätiössä varmistamme, että vanhempien alkoholinkäytöstä tai muusta addiktiosta kärsivät lapset saavat tukea. Ryhtymällä A-klinikkasäätiön kuukausilahjoittajaksi varmistat, että jokaisella lapsella on turvallinen aikuinen tukenaan. Tee vaikutus lahjoituksellasi.

Alkoholin saatavuutta lisätään ja rahapelimarkkina avataan kilpailulle. Samaan aikaan huumeongelmat kasvavat, ja seuraukset näkyvät yhä useammin kaduilla. Silti avusta ja ehkäisevästä työstä ollaan nyt leikkaamassa. Juuri kun sitä tarvittaisiin eniten. Lahjoittamalla pidät huolen, että A-klinikkasäätiö pystyy huolehtimaan lapsista, nuorista ja heistä, jotka ovat jääneet yhteiskunnassa ulkopuolelle.

89 000 lasta elää perheessä, jossa vanhemman päihteidenkäyttö on vakava ongelma. Moni lapsi ja nuori kantaa huolta, vastuuta ja turvattomuutta yksin. Me A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -toiminnassa autamme, kun vanhemman juominen satuttaa. Tarjoamalla tukea, kuuntelijan ja turvallisen aikuisen silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Varmistetaan, että kukaan ei jää yksin.

Moni maahanmuuttajataustainen nuori elää kahden maailman välissä. Kotona voi olla yhdenlaiset odotukset, ympäröivässä yhteiskunnassa toisenlaiset. Samaan aikaan mukana voivat olla rasismi, taloushuolet ja kokemus siitä, ettei oikein kuulu minnekään. Jalma-hankkeemme kohtaavan päihdetyön asiantuntija Marine Meliksetyan tekee jalkautuvaa ja etsivää työtä Helsingissä yhdessä työparinsa kanssa. Työssä näkyy, miten vaikea nuoren on kiinnittyä palveluihin, jos omaa tilannetta ei tunnisteta ja luottamus on jo ehtinyt horjua. Jalma tarjoaa 18–29-vuotiaille maahanmuuttajataustaisille nuorille neuvontaa, tukea ja keskusteluapua eri kielillä sekä ohjausta palveluihin. Marinen uratarina muistuttaa, että ammatillisessa kohtaamisessa kyse on myös palveluihin ohjaamisen lisäksi siitä, jääkö nuorelle kokemus, että joku kuunteli ja pysyi rinnalla. Lue juttu 💙 #uratarina #addiktioidenasiantuntija #inhimillinenyhteiskunta #addiktiot https://lnkd.in/dNgkY_dF

Christer Schoultz on luonut uraa rahoitusalalla Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Venäjällä. Hän on johtanut miljardien liikevaihtoa ja ollut yksi Suomen tulokuninkaista. Suljettujen ovien takana Schoultz joi ja syytti olostaan kovia selkäkipuja. Nyt raittiutta on takana 10 vuotta. Ovet hoitoon avautuivat entisen vaimon kannustamana – tai oikeastaan pakottamana. Schoultz toivoo, että addiktiopuhe Suomessa muuttuisi annosten määrän laskemisesta hallinnan menetykseen: kun ihminen ei voi hillitä juomistaan, hänellä on ongelma, jota pitää hoitaa. Lue tositarina: https://lnkd.in/dZTgzksG

Päihdelääketieteen professori Solja Niemelä toivoisi suomalaiseen terveydenhuoltoon lisää osaamista ja ymmärrystä päihdesairauksista. Hänen mielestään on huolestuttavaa, ettei Suomessa ole linjakasta päihdekoulutusta eikä päihdehoidon vaikuttavuutta systemaattisesti seurata. “Onko ihminen päihdehoidon tarpeessa tai eikö päihdehoidon ole tajuttu arvioida? Onko hän psykiatrisen hoidon tarpeessa? Onko hänen elämäntilanteensa sellainen, että hän hyötyy hoidosta?”, Niemelä pohtii. Niemelän mielestä on väärin, ettei terveydenhuollossa ymmärretä päihdehäiriöiden sairausluonnetta. Päihdehäiriöt ovat kirjo eri vaiheessa olevia päihdekäyttöön liittyviä ongelmia, joista osa on vakavia, henkeä uhkaavia riippuvuussairauksia. Ilmiö on monimutkainen, ja jokainen ihminen ansaitsee juuri omaan sairauteensa sopivan hoitopolun. “Päihdesairauksienkin kanssa on mahdollista päästää remissioon, saavuttaa hyvä tilanne.” 👉 Tutustu professorin parannusehdotuksiin blogissamme https://lnkd.in/dgzCcm74 #päihdehoito #addiktiot #addiktioonsairaus #inhimillinenyhteiskunta