Firemind

Bank of America palkkasi 1 000 uutta tietoturva-asiantuntijaa. Entisten 3 000 lisäksi. Toimitusjohtaja Brian Moynihanin mukaan tietoturvaan ja siihen liittyvään vaatimustenmukaisuustyöhön kului yhden vuosineljänneksen aikana yli 200 miljoonaa dollaria. Ymmärrän hyvin, miksi pankki panostaa tietoturvaan. Mutta jäin miettimään, kuinka pitkään ongelmia voidaan ratkaista palkkaamalla lisää ihmisiä. Tekoäly on muuttanut yhtä olennaista asiaa: tietoturvaheikkouksien etsiminen on nyt huomattavasti helpompaa ja halvempaa kuin ennen. Korjaaminen on toinen juttu. Keskustelen IT-johtajien kanssa Suomessa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Yllättävän usein puhumme edelleen siitä, kuinka monta ihmistä IT-operointiin tarvitaan. Minua kiinnostaisi enemmän, kuinka kauan havaittu tietoturvaheikkous odottaa korjaamista. Ja kuinka moni niistä korjauksista oikeasti tarvitsee ihmistä. Entä mistä tiedämme, että korjaus onnistui? Näitä kysymyksiä olemme ratkoneet Firemindilla. Kehittämämme IT Operations Engine tunnistaa esimerkiksi puuttuvia päivityksiä, virheellisiä asetuksia ja tietoturvariskejä. Se pystyy myös korjaamaan rutiiniongelmia sovittujen sääntöjen puitteissa, tarkistamaan lopputuloksen ja dokumentoimaan työnsä. Riskialttiimmat muutokset menevät edelleen ihmisen hyväksyttäviksi. Minusta IT-operoinnissa pitäisi puhua nykyistä vähemmän siitä, kuinka monta ihmistä työhön tarvitaan, ja enemmän siitä, kuinka paljon ongelmia saadaan oikeasti ratkaistua. Ahmed Nuamanin artikkeli kommenteissa #AutonomousOperations #CyberSecurity #CloudOperations

IT tehtävälista kasvaa. Budjetti ei. Uutta pitäisi kehittää, tekoälyyn investoida ja nykyiset järjestelmät pitää pystyssä. Ja kaiken pitäisi tietysti toimia koko ajan. Ei paineita. Sama yhtälö tulee vastaan lähes jokaisessa keskustelussa IT-johdon kanssa. Siksi olen alkanut miettiä: Jos tekoäly pystyy jo hoitamaan osan IT päivittäisestä operoinnista, miksi ostamme ja hinnoittelemme sitä edelleen samalla tavalla kuin ennen? Tässä on kaksinkertainen mahdollisuus: 1️⃣ Operoinnin kustannukset pienenevät ja rahaa vapautuu kehittämiseen. 2️⃣ Tekoälyn avulla myös kehitysprojektit voidaan toteuttaa nopeammin ja pienemmällä budjetilla. Tästä puhumme 12.11. Helsingissä järjestettävällä IT-johdon aamiaisella. ☕ Arto Hiltunen, CIO Consulting: miten operoinnista vapautetaan rahaa kehittämiseen ☕ Teemu Hänninen, Fonecta: käytännön kokemuksia ☕ Tapio Koskinen: mitä tekoäly pystyy jo tekemään IT-operoinnissa ja mitä se muuttaa 📅 12.11. klo 8.30–10.30 📍 Hotel Lilla Roberts, Helsinki Jos vastaat IT:stä ja tunnistat yhtälön, pyydä paikkaasi! Pöydän ääreen mahtuu noin 15. 👉 https://luma.com/vo5w510d

”Mielenkiintoista ja hieman utopistista.” Näin vastasi IT-johtaja, jolle ehdotin palaveria. Mukana tuli hyviä kysymyksiä, joten vastaan niihin täälläkin. 1️⃣ Mitä ratkaisu käytännössä tekee? Autonomous Operations hoitaa sovittua pilvi- ja infraoperointia 24/7. Se tunnistaa tapahtuman, selvittää tilanteen, valitsee sovitun toimintamallin ja toteuttaa toimenpiteen. 2️⃣ Mikä osa on tekoälyä? Tekoäly tulkitsee tilanteen, arvioi riskin ja suunnittelee korjauksen. Automaatio toteuttaa ja sen jälkeen tekoäly tarkistaa lopputuloksen. Asiakas päättää, mitä saa tehdä itsenäisesti ja mihin tarvitaan hyväksyntä. 3️⃣ Mitä alustoja ja ympäristöjä tuette? AWS, Azure, GCP ja VMware. 4️⃣ Onko konkreettisia asiakasesimerkkejä? Yhden globaalin yrityksen 31 pilvitilistä löytyi viikossa 352 000 dollarin vuotuiset säästömahdollisuudet – pelkillä lukuoikeuksilla. Samalla löytyi internetiin avoin tuotantotietokanta sekä varmuuskopioita, jotka raportoivat onnistumisesta, vaikka palautuspisteitä ei ollut yhtään. 5️⃣ Mistä 30 % säästö tulee? Operointipalvelun hinnasta. Vertaamme samaa ympäristöä, palvelulaajuutta ja SLA nykyisen toimittajan hintaan. Laskutus perustuu hallittaviin resursseihin, ja hinta laskee autonomian kasvaessa. Viimeisin asiakascasen TCO näytti vaatimatonta -57% säästöä ensimmäiselle vuodelle, kyseessä oli Suomessakin tuttu "niin idästä kuin mahdollista"-toimitusmallin vertailukohta. 6️⃣ Miten governance-poikkeamat korjataan? Sovittujen rajojen sisällä automaattisesti, muuten ihmisen hyväksynnällä. Korjauksen vaikutus tarkistetaan, ja jokaisesta vaiheesta jää auditointijälki. Utopistisuutta kannattaa testata omassa ympäristössä.Neljän viikon benchmark-pilotti tehdään lukuoikeuksilla. Jo ensimmäisellä viikolla näette, mitä ympäristöstä löytyy. Kuulostaako edelleen utopistiselta – vai jo mahdolliselta?

Sanon nyt ääneen sen, mikä tällä hetkellä hermostuttaa IT-ulkoistustoimittajia. Hintaneuvottelu käydään lähes aina yhden oletuksen varassa: hinnassa on vielä varaa tulla alas. Myin näitä sopimuksia vuosia toimittajan puolella. Monivuotisia palvelusopimuksia, isoja ympäristöjä ja globaaleja kilpailutuksia. Tiedän siis, miltä hinnoittelu näyttää pöydän toisella puolella. Näkemissäni sopimuksissa myyntikate on ollut tyypillisesti 18–25 prosenttia. Globaalilla toimijalla siitä ei jää viivan alle paljon, kun koko "tuki"organisaatio on maksettu. Varsinainen raha tehdään usein sopimuksen päälle myytävällä työllä. Perussopimus hinnoitellaan aggressiivisesti, jotta kilpailutus voitetaan. Sen jälkeen laskutetaan muutoksista, projekteista ja muusta tuntityöstä katteen varmistamiseksi. Malli toimii niin kauan kuin kaikki pelaavat samoilla säännöillä. Mutta mitä tapahtuu, kun markkinalle tulee toimija, joka pystyy tarjoamaan saman työn 30 prosenttia halvemmalla ensimmäisestä päivästä lähtien? Vanhalla kustannusrakenteella se tarkoittaa tappiota jo ennen ensimmäistä ratkaistua tikettiä. Ja jos uusi toimija tekee myös sopimuksen päälle tulevan työn tehokkaammin, katoaa toinenkin tulonlähde. Tätä ei ratkaista enää uudella sisäisellä tehostusohjelmalla. Offshore on tehty. Työkalut on yhtenäistetty. Tiimejä on ohennettu. Pyramidin alin taso takoo AI:n avulla tikettejä minkä ehtii, mutta sekään ei ratkaise ongelmaa. Seuraavaa 30 prosenttia ei enää puristeta samoilla keinoilla. Nyt kun olemme Firemindissa saaneet rakentaa AI-natiivia yritystä AI-natiivilla toimitusmallilla, näen muutoksen suuruuden joka päivä. Siksi puhumme niin paljon TCO:sta ja hinnan laskusta. Sama palvelu ei vain maksa vähemmän. Työ tehdään eri tavalla, jolloin myös kustannusrakenne muuttuu. Seuraavassa uusintaneuvottelussa kannattaa kysyä yksi kysymys: Onko nykyinen sopimus ollut toimittajalle kannattava? Vastaus kertoo aika paljon siitä, kuinka paljon nykyisessä toimintamallissa on oikeasti liikkumavaraa. Jos aihe kiinnostaa, viestiä vaan tänne ravitoimiston suuntaan. Benchmarkin saa viikossa.

Patching was switched on across the estate. None of it had ever actually happened. A global company's compliance dashboard said patching was healthy. Every schedule was configured and enabled. But a single missing label meant none of those schedules had ever run. We had the honour of running the assessment that uncovered this, across our client's cloud accounts, using our IT Operations Engine. A few other things it found that no existing tool had flagged: ▪️ A clear labelling policy existed. Almost none of the estate actually followed it. ▪️ Backups reported success every time. Some had nothing saved behind them at all. ▪️ And almost as a footnote: hundreds of thousands of savings per year identified. If your compliance dashboard says green ✅, it is worth checking what green actually means. Read the full story: https://lnkd.in/d3aRZczB

A single pilot surfaced ~10,000 security findings, each with a proposed fix. It ran on the live AWS estate of a Nordic digital marketing company. They didn't want a demo, so they gave us the real thing: years of workloads and accumulated security debt. We had the honour of putting our IT Operations Engine to work on it. Proof on your own estate is a reasonable thing to ask for.