FabricAI

Kuinka iso projekti paremman ostolaskuautomaation käyttöönotto on? Yllättävän pieni 🤏 Varsinkin isännöinti- ja tilitoimistoissa tällä on merkitystä. Kun asiakkaita on kymmeniä tai satoja, automaation pitää olla helppo ottaa käyttöön nykyisten järjestelmien rinnalle. Siksi ostolaskuautomaatiota arvioidessa kannattaa automaatioasteen lisäksi selvittää, kuinka paljon työtä vaaditaan ennen kuin automaatio alkaa tehdä työtään. FabricAI:n käyttöönotto on suunniteltu kuormittamaan kirjanpitäjiä mahdollisimman vähän. ✅ Noin 10 minuuttia: FabricAI:n kytkentä nykyiseen kirjanpito-ohjelmaan. ✅ 1 tunti: Opastamme etätapaamisessa, miten automaatio toimii ja miten ostolaskujen käsittely tapahtuu automatisoidusti. Siinä se. Löytyisikö yritykseltäsi noin tunti aikaa, jolla voit säästää kymmeniä tunteja joka kuukausi?

Oho, hyvän ostolaskuautomaation takia ei tarvitsekaan vaihtaa tuttuja järjestelmiä! 🤯 Tili- ja isännöintitoimistojen arki pyörii taloushallinnon järjestelmien ympärillä. Siksi uuden automaation tehtävä ei ole tulla niiden tilalle, vaan saada nykyinen kokonaisuus toimimaan tehokkaammin. Automaatioasteen nostamisen on siksi tapahduttava yrityksesi ehdoilla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, ettei ostolaskuautomaatiota rakenneta omaksi irralliseksi saarekkeeksi tai laiteta toimivaa järjestelmäkokonaisuutta uusiksi. Tämä on tärkeää erityisesti toimistoille, joilla voi olla käytössä useita taloushallinnon järjestelmiä. Montako eri järjestelmää teiltä löytyy?

Onnistuuko tuntien työ kymmenissä minuuteissa? Helposti. ⌛ Smart Office halusi päästä eroon työstä, jossa asiantuntijan aika kului tylsien rutiininomaisten ostolaskujen käsittelyyn. Apuun otettiin FabricAI. Suurin muutos on näkynyt isoissa asiakkuuksissa. Esimerkiksi miljoonan euron liikevaihtoa pyörittävän ravintolan satojen ostolaskujen käsittelyyn kului aiemmin tunteja. FabricAI:n avulla sama työ hoituu kymmenissä minuuteissa. – FabricAI on kiistattomasti säästänyt aikaa kirjanpidon tekemisestä, toteaa päävastuullinen kirjanpitäjä Marko Salo. Lue sivuiltamme, miten arki FabricAI:n kanssa rullaa ja mitä kaikkea automaation avulla voidaan tehdä paremmin! 👉 https://lnkd.in/dUjhz2eC

🚀 Mitä pienempi yritys, sitä suuremmalta yksikin vapautunut työpäivä tuntuu. 🚀 Silti kuulen yllättävän usein tämän tyyppisiä kommentteja: 💬Meidän tilitoimisto on niin pieni, ettei teitä varmaan kiinnosta.... 💬On jo tarpeeksi automaatiota… 💬Ei meillä nyt niin paljon ole ostolaskuja… 💬Katsotaan sitten ensi vuonna… Tässä kohtaa otan laskimen esiin. Sillä jo 200 ostolaskun kuukausimäärällä itseohjautuva automaatio voi säästää noin yhdeksän tuntia työtä kuukaudessa. Siis enemmän kuin kokonaisen työpäivän! Olen huomannut, että pienten toimistojen työpöydältä voi hyvinkin löytyä joka kuukausi jopa 700 ostolaskua. Siinä automaatio toisi jo melkoisia mahdollisuuksia merkittäviin ajallisiin ja rahallisiin säästöihin. Entä milloin on oikea hetki lähteä tehostamaan toimintaa automaatiolla? Kun yritys kasvaa? Kun työntekijöillä on kädet täynnä hommaa? Kun kiire alkaa tuntua mahdottomalta? Minusta oikea hetki on juuri ennen. Itseohjautuva ostolaskuautomaatio ei ole vain suurten toimistojen etuoikeus. Pienelle toimijalle yksi vapautunut työpäivä kuukaudessa voi olla suhteessa vielä arvokkaampi kuin suurelle yritykselle. Kun automaation kustannukset skaalautuvat laskumäärien mukaan, ei myöskään tarvitse odottaa sitä, että oma toimisto kasvaisi riittävän suureksi. Siksi sanonkin nyt jokaiselle suomalaiselle tili- ja isännöintitoimistolle: älä vähättele omaa tekemistäsi. Sinullakin on oikeus antoisampaan työpäivään automaation avulla. Jos vielä epäilet, ettei teillä ole tarpeeksi ostolaskuja automatisoitavaksi, niin lasketaanpa ajansäästö yhdessä! Kuvassa Seinäjoen Yrittäjä-Jussin kanssa otettu selfie muutaman viikon takaiselta asiakaskäynniltä. Patsas muistuttaa, että ollaan ylpeästi yrittäjiä, eikä vähätellä itseämme 💪

Tiedätkö, paljonko tylsän työn tekeminen maksaa tili- tai isännöintitoimistolle? Entä paljonko sen poistaminen maksaa? Vuoden 2027 budjettia suunnitellessa, kannattaa yhtälöön ynnätä mukaan myös se aika, joka asiantuntijoillasi kuluu rutiinihommien suorittamiseen. Ja se voi olla yllättävän paljon. Meidän laskelmien mukaan jopa 45–80 tuntia kuukaudessa. Koska numerot ovat tärkeitä, rakensimme ROI-laskurin, jonka kanssa jokainen voi itse arvioida mitä ostolaskuautomaatio maksaisi omalle toimistolle kuukaudessa ja paljonko se säästäisi aikaa ja rahaa. 👉 Käy testaamassa: https://lnkd.in/dH-_2TFu Sillä se nyt vain on fiksumpaa laskea ensin ja päättää vasta sitten.

Väitän, että jos näemme automaatiot ja tekoälyllä tehostamisen vain keinona saada enemmän aikaan, näemme vain puolet sen arvosta. Tili- ja isännöintiyrityksissä koetaan painetta monesta suunnasta. Kun kilpailijat automatisoivat prosessejaan, oman yrityksen toimintaa pitäisi tehostaa, liiketoimintaa kasvattaa ja hoitaa suurempaa asiakasmäärää pienemmillä resursseilla. Samalla automaatio tuo mukanaan uuden ristiriidan: mitä tehokkaammin työ tehdään, sitä vähemmän syntyy laskutettavia tunteja. Tehostamisen rinnalla onkin mietittävä, miten automaation tuottama hyöty näkyy myös liiketoiminnan kannattavuudessa. Ja kaiken tämän keskellä pitäisi huolehtia vielä siitä, että työ tuntuu mielekkäältä ja päivät sopivan pituisilta. Tämän takia olen miettinyt, mitä automaatiolla oikeastaan halutaan saada aikaiseksi. Yhdellä automaatiolla voi nimittäin olla useampia tavoitteita. Jollekin yritykselle se voi tarkoittaa kasvua ilman vastaavaa henkilöstömäärän nousua. Toiselle parempaa kannattavuutta. Kolmannelle näitä kaikkia sekä mahdollisuutta vapauttaa asiantuntijoiden aikaa rutiineista työhön, jossa heitä eniten tarvitaan. Yksittäiselle ihmiselle automaation merkitys voi kuitenkin olla jotain paljon suurempaa: se voi tarkoittaa ihan vain sitä, että työpäivä loppuu silloin kun sen kuuluukin loppua. Itselleni kysymys työn ja arjen suhteesta on konkretisoitunut pienten lasten myötä. Kun kotona odottaa perhe, työpäivän venymiseen suhtautuu hyvin eri tavalla kuin aikaisemmin. Sillä on aika paljon arvoa, ettei tarvitse koko ajan jäädä polttamaan sitä kuuluisaa yölamppua simppeleiden mutta kertyneiden rutiinihommien takia. Siksi minusta onkin paljon kiinnostavampaa jutella yritysten kanssa siitä, mitä sitten tapahtuu, kun automaatio on käytössä. Mitä kaikkea sen jälkeen tulee mahdolliseksi?